SDP esitteli viime viikolla puoluejohdon kesäkokouksessa Kouvolassa tiukentuneita maahanmuuttolinjauksiaan muun muassa kotoutumisesta, koulutuksesta ja jengirikollisuudesta.

Vaikutteita avauksiin oli haettu ennen muuta Ruotsin sosialidemokraateilta. Ajatuspaja Magman tutkija, poliittisen historian dosentti Mikko Majander näkee linjauksissa sekä vaalitaktiikkaa että pyrkimystä puuttua aitoon yhteiskunnalliseen kysymykseen.

SDP muun muassa esitti S2-kielen valinnan siirtämistä oppilaan vanhemmalta koulujen harkittavaksi. Avauksessa pohdittiin myös mahdollisuutta kotouttavan kielikoulutuksen kytkemistä sosiaaliturvan ehdoksi.

LINJAUKSIA ei Majanderin mukaan pitäisi katsoa vain vaalitaktisena pyrkimyksenä torjua etukäteen jyrkemmän oikeiston kritiikkiä.

– Olennaista on, että on sellainen yhteiskuntapolitiikan lohko, josta puolueella täytyy olla tarkemmin määriteltyjä linjoja. Nyt SDP:ssä on selkeästi harkittu, että tämä on semmoinen kysymys, joka vaatii perusteellisemman linjanvedon ja uudelleenharkinnan ehkä siitä, millaisena SDP on tällä alueella aikaisemmin näyttäytynyt.

Ruotsin sosialidemokraatit ovat Majanderin mukaan jo pidempään tuoneet esiin, ettei tiukka asenne esimerkiksi jengirikollisuuteen ole vain ruotsidemokraattien tai moderaattien oikeistosiiven tonttia.

SDP pyrkii Majanderin arvion mukaan torjumaan erityisesti perussuomalaisten hellimää ajatusta, jonka mukaan vasemmisto tuo Suomeen islamilaisia maahanmuuttajia uusien äänestäjien toivossa.

– Sehän on ihan puppua. Siinä liioitellaan tilastoa, jonka mukaan SDP on maahanmuuttajaväestön keskuudessa suosituin puolue, siis suosituin siitä vähästä, joka saa ja aikoo äänestää eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaaleihin eivät oikeasti saa osallistua muut kuin Suomen kansalaiset.

TIUKENTUVASTA linjasta tulee Majanderin mukaan mieleen Tony Blairin johdolla 1990-luvun alkupuolelle Britanniassa valtaan noussut Labour.

– New Labourille oli keskeistä markkinoida, etteivät he ole pehmoja kuten konservatiivit väittivät. Heidän sloganinsa oli tough on crime, tough on causes of crime (tiukka linja rikoksiin ja rikosten syihin).

– Slogan lanseerattiin ennen kuin labour nousi valtaan, se oli yksi elementti uuden labourin profiloitumisessa. Sisäministeriksi noussut Jack Straw antoi sille kasvot. Ehkä sekä Ruotsin että Suomen demareiden täytyy näyttää, että he eivät ole lepsuja.

UUDET linjaukset ovat herättäneet SDP:n riveissä myös kritiikkiä. Muun muassa entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ulkoministeri Erkki Tuomioja on toivonut, että SDP pysyttelee erossa ”persukokkareiden vähintäänkin piilorasistisesta maahanmuuttopolitiikasta”.

Tuomiojan mukaan Suomi tarvitsee jatkossakin työperäistä maahanmuuttoa. Myös kotimaassaan vainon kohteeksi joutuneille tulee antaa turvapaikka.

– Se että parannamme heidän kotoutumismahdollisuuksien kielenopetusta tehostamalla on tietenkin paikallaan, Tuomioja kirjoitti Facebookissa.

Majanderin mukaan uhkapitoinen tapa puhua maahanmuutosta johtuu enimmäkseen perussuomalaisista. Kategorioita ei hänen mukaansa saisi sotkea. Kun puhutaan maahanmuutosta, ei pitäisi automaattisesti puhua jengirikollisuudesta.

– Ne ketkä jengiytyvät ovat tuskin intialaisia ohjelmointinörttejä tai filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Yhteys siihen, kuka on se maahanmuuttaja josta puhutaan, voisi olla tarkempi.

Perussuomalaisten puheissa maahanmuutto kytkeytyy Majanderin mukaan enimmäkseen Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään.

– Kyse ei ole ukrainalaisista tai virolaisista, vaan mielikuva yleistetään ja siihen usein liitetään islam uskontona. Sitten käytetään lukuja, jotka käsittävät kaikki vieraskieliset, olivat he sitten työperäisiä tulijoita tai mitä hyvänsä.

– Tämä samaistus pitäisi murtaa, kun maahanmuutosta puhutaan, koska maahanmuuttoa pitäisi käsitellä koko meidän demografisen rakenteen näkökulmasta.

RUOTSISSA maahanmuuttajien määrä on jo vuosikymmenten ajan ollut täysin eri tasolla kuin Suomessa. Myönteisten työllisyysvaikutusten ohella kansankodissa on myös paljon yhteiskunnallista eriytymistä ja sen kautta jengirikollisuutta.

Ongelmista on tullut ajan myötä siinä määrin rakenteellisia, ettei niiden korjaaminen Majanderin mukaan onnistu nopeasti tai yksittäisillä uudistuksilla.

– Myös Suomessa puhutaan paljon segregaatiosta, mutta meillä ollaan tässä sekä ajallisesti että määrällisesti onneksi alkutaipaleella. Meillä on paremmat edellytykset toimiin, joilla ongelmien syveneminen samanlaisiksi kuin Ruotsissa voidaan estää, oli sitten kysymys jengiytymisestä, kouluista tai asuinalueista.

– Ilmiön oraat tulevat näkyvämmiksi, mutta mahdollisuus ottaa naapurista oppia ja tehdä toimenpiteitä ovat Suomessa ihan toiset kuin Ruotsissa. Vuosaaresta ei ole tullut ”no-go zonea”, vaikka sellaista ennusteltiin jo vuosia sitten.

OLTIINPA PUOLUEEN tyylistä tai puhetavoista mitä mieltä tahansa, Majanderin mielestä perussuomalaiset on tuonut näkyvämmäksi ilmiöitä, joista on ollut aiemmin kiusallista puhua.

– Voisi sanoa kuten Halla-aho, että maahanmuutto on pienin yhteinen nimittäjä perussuomalaisuudelle. Perussuomalaisten pysyväksi osoittautuneella kannatuksella on varmasti ollut merkitystä. He ovat pakottaneet muut puolueet ottamaan näihin asioihin täsmällisempiä kantoja eikä kohtaamaan niitä vain positiivisen kautta.

– On tavallaan hupaisaa, että Halla-ahon omassa vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus on ollut suhteellisesti heikointa, vaikka maahanmuutto taitaa näkyä eniten juuri Helsingin katukuvassa. Vieraiden kulttuurien kohtaaminen ja monimuotoisuus ovat suurkaupungin arkipäivää.